LEYLA QASIM

KURDISTANIN MORSIAN

Vuonna 1952 patrioottiseen perheeseen syntynyt feyli-kurdinainen, sosiologian opiskelija, yksi Kurdistanin merkittävimpiä vastarinnan hahmoja niin Kurdistanin itse kuin myös naisten vapauden puolesta. Feylit on kurdiryhmä, jotka perinteisesti asuivat Irakin ja Iranin raja-alueilla, nykyään Irakin feyli-kurdit asuvat pääasiassa Bagdadissa sekä Diyalan, Wasitin, Missanin ja Basran maakuntien itäosissa. Vuonna 1974 Leyla Qasim teloitettiin Irakissa ensimmäisenä naisena Baghdadissa Baath-puolueen hallinnon toimesta, 22- vuotiaana tuomittuna rikoksista valtiota  vastaan, tosiasiassa poliittisesta aktivismista. Baath-puolue oli noussut valtaan Irakissa vuonna 1968. Se pyrki arabisoimaan kurdialueita, houkuttelemaan kurdipoliitikkoja hallintonsa tueksi ja tukahduttamaan vastarintaa. Näin myös Khanaqinissa (Kurdiksi Xaneqîn), Leylan synnyinkaupungissa joka sijaitsee Koillis-Irakissa Diyalan maakunnassa, vain kahdeksan kilometrin päässä Iranin rajasta. Todennäköisiä syitä sille, miksi Baath- hallinto otti Feyli-kurdit vainonsa kohteeksi on heidän poliittinen oppositiotoiminta kuten KDP:n tai Irakin kommunistisen puolueen tukeminen sekä kurdien kansannousun tukeminen mm. Rahoittamalla ja organisoimalla vastarintaa. Vuonna 1970-1980 Irakin Baath-hallinto riisti Feyli-kurdeilta Irakin kansalaisuuksia. Hallinto perusteli toimenpiteitä sillä, että heidän katsottiin olevan ”ulkomaalaista alkuperää”, ja leimasi heidät iranilaisiksi, vaikka monet Feyli-kurdiperheet olivat asuneet Irakissa sukupolvien ajan. Kansalaisuuden menettäminen altisti heidät massakarkotuksille ja pidätyksille sekä heidän kotiensa, yritystensä ja muun henkilökohtaisen omaisuuden takavarikoinnille. Arviolta 300 000-500 000 Feyli-Kurdia karkoitettiin väkisin Iraniin. Monet heistä vietiin kodeistaan, kouluistaan ja työpaikoiltaan ilman varoitusta. Tuhansia miehiä ja poikia pidätettiin, ja monet heistä katosivat. Kadonneiden tarkkaa määrää ei ole tiedossa, mutta joidenkin arvioiden mukaan heitä olisi n. 10 000-25 000. Vuonna 2011 Irakin parlamentti tunnusti Feyli-Kurdeihin kohdistuneet rikokset kansanmurhaksi, jonka muistopäivä on Huhtikuun 4.  

Sosiologiaa Leyla aloitti opiskelemaan vuonna 1971 Bagdadin yliopistossa, jonka ohella hän osallistui poliittiseen toimintaan aktiivisesti vuodesta 1970. Opiskelijoiden poliittinen toiminta tuolloin oli erittäin valvottua hallinnon toimesta ja seuraukset saattoi olla hyvinkin vaarallisia, pidätyksen lisäksi uhkana oli mm. kidutus, kidnappaus ja teloitus. Leyla Qasimin tarkasta poliittisesta toiminnasta on erilaisia tulkintoja eikä selkeää yksimielistä tulkintoa, hänen kuitenkin tiedetään auttaneen kurdin nuorisoa järjestäytymään vastarintaan, ja osallistuneen Kurdistanin Demokraattisen puolueen toimintaan sekä liittyneen opiskelijajärjestöön (Kurdistan Students Union, Yekiti Qotabi yen Kurdistane). Järjestötoiminnan ja vastarinnan ohella Leyla tapasi aktivistikumppaninsa Cewad Hemewendin joka jakoi hänen kanssaan aktivismin lisäksi kaipuun ja rakkauden vapaaseen Kurdistaniin. Leylan kirjoittama ja silloin julkaistu artikkeli yliopistossa nimeltä: ”Kurdophobia of Saddam Hussein” herätti Baath-hallinnon huomion. Vuonna 1974 28.Huhtikuuta Leyla ja hänen neljä toveriaan Hesen Heme Reshid, Neriman Fuad, Azad Sileman Miran ja Cewad Hemewendi pidätettiin. Hallinnon syytteet Leylaa ja hänen tovereitaan kohtaan olivat terrorismi, Saddam Husseinin murhansuunnittelu ja lentokoneen kaappausyritys. Nämä syytteet olivat todennäköisimmin valheellisia ja tekaistuja. Ennen teloitustaan he kokivat karuja vankilaolosuhteita kuten kidutusta, mutta kidutuksesta huolimatta heistä ketään ei suostunut yhteistyöhön hallinnon joukkojen kanssa. Vaikka Irakin virallisena presidenttinä toimi tuolloin vielä Ahmed Hassan al-Bakr, turvallisuus- ja sisäministeriöstä sekä kurdivastaisista puhdistuksista vastannut Saddam Hussein johti Leylan oikeudenkäyntiä ja antoi teloitusmääräyksen. Saddam tarjosi Leylalle armahdustakin Abu Ghraibin vankilassa sillä ehdolla, että tämä luopuisi kurdien asian ajamisesta, mistä hän kieltäytyi. KDP Puheenjohtaja Massoud Barzani on maininnut, että Leyla kieltäytyi kidutuksesta huolimatta vankilassa armahduksesta ja kirjoitti kirjeen silloiselle Irakin presidentille Ahmed Hassan al-Bakrille. Hänen kerrottiin kirjoittaneen: ”Valitsisin mieluummin teloituksen kuin pyytäisin armahdusta Ahmed Hassan al-Bakriltä. Pyytäisin anteeksiantoa ainoastaan Barzanilta ja kansaltani sen vuoksi, etten ole täyttänyt velvollisuuksiani.”    

Nainen Elämä Vapaus

12. Toukokuuta. 1974 Leyla Qasim ja hänen neljä muuta mainittua toveria teloitettiin Saddam Husseinin käskystä. Ennen teloitusta Leyla sanoi: ”Teloitukseni herättää tuhansia kurdeja unestaan. Olen kunniassa ja onnellinen siitä, että kuolemani palvelee Kurdistanin vapautta.” Leyla Qasimia kutsutaan myös lempinimellä ”Kurdistanin morsian” sillä hänen toiveensa oli teloituksessa pitää kurdien perinteistä pukua päällään. Monet kurdit antoivat tyttäreilleen nimeksi Leyla joka tarkoittaa kurdin kielellä pimeää/yötä, mutta nimellä viitattiin usein myös Qasimiin jolla haluttiin korostaa vastarintaa, rohkeutta ja vapautta. Leyla Qasim on vain yksi arvokas esimerkki kurdinaisten merkittävyydestä, rohkeudesta ja aktiivisuudesta kurdien vapausliikkeessä joiden toimet ovat inspiroineet monia luoden samalla mahdollisuuksia sekä keinoja vaikuttaa, jatkaa eteenpäin kohti vapautta ja aitoa autonomiaa. Sen lisäksi että Leyla toteutti vastarintaa rohkeasti Baath-hallintoa vastaan sekä ilmaisi avoimesti kurdien oikeuksista ja Kurdistanin vapauttamisesta, hän myös todisti miten naisten on mahdollista ottaa aktiivinen rooli miestenkin ohella aktivismissa. Tällä hetkellä Kurdistanin demokraattinen puolue KDP on keskeisessä roolissa Irakin ja Kurdistanin välisessä politiikassa. KDP:n johto, kuten Masoud Barzani, jatkaa aktiivista diplomaattista työtä tavaten kansainvälisiä lähettiläitä ja liittolaisia vakauden turvaamiseksi alueella. Lokakuussa 2026 Barzani tapasi myös muun muassa Suomen Irakin-suurlähettilään Antti Putkosen. 

Jin Jiyan Azadi!